Helsinki - Moskova

Vihdoin reissu alkaa. Se oli ainut asia, mita meille molemmilla oli mielessa kun astuimme Moskovan junaan Helsigin rautatieasemalla. Edessa matka taynna uskomattomia kokemuksia ja ristiriitaisia tunteita.

Samaan hyttiin kanssamme astui Helsinkilainen Marko "Max", n. 35-vuotias rastapainen kasvissyoja. (Kuvassa 2) En elamassani ole koskaan nahnyt ihmista, joka nayttaisi enemman reppureissaajalta kuin Max. Samaan hyttiin tuli myos venalainen "Pjotkor" tai jotain, nimesta oli hieman hankala saada selvaa. "Pjotkor" osasi kohtalaisen hyvin englantia ja koko junamatkan "Pjotkor" kertoi tarinoita, kuinka lahjoa venalainen miliisi/virkamies. Kokonaisuudessaan matka sujui erittain hyvin.

Moskovaan saavuimme aamutuimaan ja Max tarttui matkaamme kohti uutta ja tuntematonta. Toisin sanoen, kun ei ymmarra venajan kielesta mitaan, ei pysty taysilla toimimaan. Junasta astuttuamme, ensimmaisen oli ostaa liput Moskova-Peking junaan. Taman luulisi olevan helppoa tallaisille "maailmanmatkaajille", kuten Santtu ja Kalle. Mutta kun lipunmyyja ei puhu sanaakaan englantia ja me emme venajaa, yhtalo ei jotenkin kohtaa. Yrita siina nyt sit sonkottaa, etta "Pekingiin haluaisin menna", kun toinen yrittaa myyda sulle lippua Vladivostokiin. Lopulta liput kuitenkin oli kadessa ja 240 euroa venalaisella 7 lapsen aidilla.

Heti lipunoston jalkeen tuli kielimuuri taas vastaan. Suomalainen turistihan ei taksilla Moskovassa kulje. Meilla kesti 3 tuntia loytaa Moskovan keskusta, tahan aikaan kului noin 4km kavelya. Tosin emme voi kertoa missapain Moskovaa olimme, koska ei ole aavistustakaan asiasta. Lopulta punainen tori kuitenkin loytyi ja kaikki kaantyi positiiviseen suuntaan. Keskustan tutkimisen jalkeen oli aika palata kohti juna-asemaa ja seuraavana odotti alyttoman pitkajunamatka.