Phnom Penh, Kambodza

Lisays 18.10.2007. Nyt voi kommentoida blogia rekisteroitymatta, joten antakaahan tulla palautetta.

Aamu kahdeksalta lahto Siam Reapista kohti Phnom Penhia ja naureskelimme oikein mukavasti, koska talla kertaa saimme huomattavasti uudemman bussin kuin aiemmalla matkalla. No matka taittui nopeasti ja noin pari tuntia ennen Phnom Penhia bussi paatti hajota. Kun astuimme bussista ulos oli kuski repinyt jonkun akselinosan bussin alta tien sivuun ja ilmoitti uuden bussin tulevan noin muutaman tunnin kuluttua. No siina oltiin sitten kahden hollantilaisen kanssa ja paatimme yhteistuumin ottaa rinkat selkaan ja liftata Phnom Penhiin. No eipa kyytia tarvinnut kauaa odotella, kun paikallinen linja-auto poimi meidat mukaansa ja hinnaksi me sovimme 10$/4 henkiloa, mutta kuski taisi ymmartaa 10$/henkilo. No emme viitsineet siina ruveta asiaa korjaamaan vaan paatimme katsoa mita tapahtuu, kun lyomme kympin kateen, kiitamme ja kumarramme. Noin 2 tuntia myohemmin saavuimme Phnom Penhiin ja pienen vaannon jalkeen kuskikin suostui meidan hintaamme. Toisaalta meilla oli jo rinkat selassa ja nena kohti kaakkoa, joten eipa silla kundilla tainnut paljon muita mahdollisuuksia olla.

Paatimme majoittua Phnom Penhissa sijaitsevan jarven rannalle. Siella taisi olla noin sata eri hostelia ja lopulta saatiin sovittua hinnaksi 3$/huone/yo, joten ei paha hinta. Illalla tormasimme tuttuihin naamoihin ikimuistoiselta Siam Reapin matkalta ja paatimme lahtea katsomaan Phnom Penhin yoelamaa, joka oli aika hiljaista. Oikeastaan ainut hauska juttu, oli kun paikalliset joutuivat jattamaan aseensa narikkaan, koska he klubilla ei saanut kantaa asetta. Jotenkin koomista suomalaisen silmin katsottuna.

Seuraavana aamuna paatimme lahtea katsomaan paikallisia nahtavyyksia, eli Killing field ja S-21. Emme itse asiassa tienneet paljoa Kambodzan historiasta, mutta tama synkka historia paljastui meille sina aamuna. Itseasiassa Kambodzan hallitsija oli aikamoinen diktaattori, joka lahtasi yli 2 miljoonaa omaa kansalaistaan. Esim. kaikki koulutetut ja kaikki silmalasipaiset teloitettiin ja haudattiin joukkohautoihin Phnom Penhin ymparistoon. Taman jalkeen ymmarsimme hieman paremmin, miksi Kambodzassa ei ollut hirveasti yli 30-vuotiaita ihmisia. Killing fields oli yksi naista joukko haudoista. S-21 oli vanha ala-aste, joka muutettiin yhdeksi historian pahimmista kidutusvankiloista. Kuvat ja vankilan nakeminen oli kylla jotenkin rankka kokemus, en suosittele kennellekkaan tehda sita krapulassa.

Kun lopulta paasimme takaisin kampille alkoi sataa kaatamalla ja paatimme poistua maasta seuraavana paivana. No sita satoi sitten koko ilta ja pahimmillaan huoneemme lattialla oli noin kahden sentin kerros vetta. Eipa ollut paljoa kuivia vaatteita, koska emme tietenkaan tajunneet nostaa niita lattialta pois.

Seuraavan aamuna noin kello 6:00, paikallinen linja-auto poimi meidat ja matka kohti Vietnamia alkoi.